Kirjablogit - uhka vai mahdollisuus?

Internet on muutaman viime vuoden aikana vienyt pohjan joiltakin perinteisiltä kirjallisuuden opetuksen tehtävätyypeiltä. Kotona teetettävien lukemis- ja kirjoittamistehtävien mielekkyys on ainakin osin kadonnut, kun kaiken saa halutessaan valmiina netistä.

Tee testi. Syötä Google-hakuun: täällä pohjantähden alla essee

Mitä löytyy? Monenlaista mielenkiintoista ja hyödyllistä, mutta tutkielmaa tai kirjallisuusesseetä oppilailleen teettävää opettajaa varmasti masentavaa:

Tutkielma Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta

huolellinen juoniselostus sekä kohtalaista analyysia esimerkiksi henkilöistä.

Lukiolaisen essee Täällä Pohjantähden alla -teoksen osasta I

Myös opetuksen tueksi tarkoitetut Koulukino-sivut tarjoavat yksityiskohtaista juoniselostusta sekä muuta suoraan koulu- ja opiskelutehtävään sopivaa tekstiä.

Arvovaltainen ja perusteellinen esitys Linnasta ja hänen tuotannostaan löytyy Kansallisbiografian sivuilta.

Wikipediasta taas löytyvät luonnehdinnat keskeisistä henkilöistä.

Kuva: Tuija Takala

Selvää on, että klassikoista löytyy netistä muutamalla klikkauksella enemmän materiaalia kuin jaksamme käydä läpi. Entäpä sitten uutuusromaanit? Jos luettaisikin oppilailla uunituoreen romaanin, josta ei vielä valmiita tutkielmia netistä löydy?

Kokeillaan. Syötetään Googleen hakusanat: jp koskinen kuinka sydän pysäytetään arvostelu

Keväällä ilmestyneestä kirjasta päivälehdistä arvion ovat netissä julkaisseet ainakin Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat. Kirjailijan omilta kotisivuilta löytyy lisää linkkejä arvosteluihin ja esittelyihin. Kirjailijaa on myös haastateltu kirjastaan ja sen taustoista Aamun kirja -ohjelmassa.

Onko mieltä teettää oppilailla Väinö Linnasta ja TPA:sta tutkielmaa tai esseetä? 

Ei ehkä ainakaan perinteisellä menetelmällä, jollei halua valjastaa itseään loputtomaan googlailuun plagiointiepäilyjen hälventämiseksi. Silti ei mielestäni kannata heittää pyyhettä kehään ja luopua tärkeiden tekstilajien kirjoittamisen opettamisesta. Myöskään kaunokirjallisuuden luettamisesta ei kannata luopua. Oppijat ovat kautta aikojen etsineet oikoteitä onneen, joten sen suhteen ainoa muutos tilanteessa taitaa olla vain sen huomattava helppous entiseen verrattuna. Voisiko tilanteen kääntää jotenkin opetuksen avuksi ja eduksi?

Kummallakin testigooglauskerralla esiin nousi myös lukuisia kirjablogilinkkejä. 

TPA:ta on käsitelty ainakin seuraavissa kirjablogeissa:

Jokken kirjanurkka

Sallan lukupäiväkirja

Eniten minua kiinnostaa tie

Morren maailma

Kirjakaapin kummitus

Kirjahamsterin lukuvinkit

Reader, why did I marry him?

Kirjaneidon tornihuone

Amman lukuhetki

Muutamia KSP:n blogiarvioita:

Luettua elämää

Kirjan pauloissa

Kulttuuri kukoistaa

Amman lukuhetki

Pilkkuun asti

Ilselä

Kirjasfääri

Kirjablogien pitäjät ovat hyvin monipuolista joukkoa. Bloggaajissa on opettajia, kustannustoimittajia, toimittajia ja kirjailijoitakin, mutta joukkoon mahtuu myös ns. tavallisia lukijoita, joilla ei ole ammattinsa puolesta tekemistä kirjallisuuden tai kirja-alan kanssa ja joilla ei ole kirjoittajakoulutusta tai takanaan kirjallisuuden opintoja. 

Blogiteksti eroaa myös perinteisestä lehtiarviosta ja kirjallisuusesseestä tekstilajina. Internetin ja kirjablogien tekstiviidakkoon oppija tarvitsee pätevän oppaan, joka osaa neuvoa hyödyllisen tiedon jäljille ja auttaa tunnistamaan erilaiset tekstilajit ja niiden funktiot.

Tärkeimpiä ominaisuuksia blogiteksteissä on niihin yleensä liitetty 

kommentointimahdollisuus. Tätä vuorovaikutteisuutta voi ja kannattaa opetuksessa ehdottomasti hyödyntää, rakenteleepa sitten oppilaittensa kanssa omia blogeja tai hyödyntää jo olemassa olevia.

Vuorovaikutteisuutta on tullut muutenkin kirjallisuusmaailmaan somen myötä. Monet kirjailijat pitävät enemmän tai vähemmän aktiivista kirjailijablogia, joista esimerkkinä tässä vaikkapa useamman kirjailijan yhteisblogi Alaston kirjailija. Vielä useammilla kustantajilla, kirjailijoilla ja jopa yksittäisillä kirjoilla on oma Facebook-profiili, jonka kautta pääsee suoraan kosketukseen teoksen ja tekijän kanssa. Kirjablogejakin voi seurata niin Facebookin kuin Twitterinkin kautta. Kirjallisuusprojekteja oppijoiden kanssa suunnitellessaan kannattaa näitä lähteitä ehdottomasti hyödyntää.

Tehtäväideoita:

Etsi netistä kirjailija Jari Järvelän a) kotisivut tai kirjailijablogi b) Facebook-sivu c) Twitter-tili. Millaisista asioista kirjailija kirjoittaa someen? Kirjoita johonkin viestimeen kirjailijan teosta koskeva kommentti tai viesti. 

Etsi kirjablogitekstejä Jari Järvelän teoksista. Mitä huomaat? Mitkä teokset ovat olleet runsaimmin esillä ja miksi? Minkä kirjoista valitsisit itse luettavaksi näiden tekstien perusteella? Miksi? Jos valitsit Järvelän teoksista sellaisen, josta on ilmestynyt blogikirjoitus, käy luettuasi kommentoimassa johonkin kirjoitukseen ja kerro oma näkemyksesi teoksesta. Koeta viritellä aiheesta keskustelua. Voit käydä kommentoimassa myös kirjailijan itsensä pitämille sivuille tai tileille.