Tekijänoikeudet ja plagiointihoukutukset

Kirjablogit voivat houkutella kirjallisuustehtäviä tekeviä oppilaita ja opiskelijoita kopioimaan muiden tekemiä kirjahavaintoja. Siksikin opettajien on hyvä tuntea kirjablogeja, jotta plagioinnin tunnstaminen helpottuu.

On luonnollisesti murheellista, että opettajan energiaa yhä enemmän kuluu vilpin paljastamiseen. Yksinkertaisin tapa on "googlettaa" epäilyttäviä lauseita ja odottaa, osuvatko ne suoraan johonkin nettitekstiin.

Miten sinä tunnistat kopiointiyrityksiä?
Mitä seurauksia kopioinnista tulee?
Miten kirjallisuustehtävien laadinnassa voi eliminoida mahdollisuuksia kopioida muiden tekstejä?

Muutama vuosi sitten kirjabloggaajat järjestivät tempauksen, jossa bloggaajat kirjoittivat tunnetuista teoksista humpuukisisältöisiä juttuja. Useita kirjaesseen tekijöitä lankesi ansaan tässä plagioinnin vastaisessa flashmob-tempauksessa. Rivien välissä -kirjassa kokemuksesta kerrotaan näin: 
"Nämä valearvioinnit nousevat jatkuvasti luetuimpien blogijuttujen joukkoon, ja niihin on tullut myös kommentteja pettyneiltä koululaisilta, jotka ovat jääneet teoistaan kiinni. Mutta eivät kaikki muutkaan kommentoijat ole täysin varauksetta ihastuneet ideaan, ja tempaukseen suhtaudutaan myös kirjabloggaajien keskuudessa ristiriitaisesti." (Jalkanen, K. & Pudas, H. 2013. Rivien välissä. Helsinki: Avain.)
***

Kirsi kertoo


Valekirja-arviotempaukseen lähdettiin, koska kirjablogin pitäjän on helppo huomata, millaisten hakusanayhdistelmien perässä blogiin tullaan ja milloin tietyntyyppiset jutut nousevat lukijatilastoissa. Tästä Kirjasfääri-blogin Taika avaa mukavasti tempauksen vuosipäivänä. Äidinkielen opettajana toki osasin odottaakin, että tietyt blogitekstini tulevat olemaan luettua tavaraa. Siksi itse päätinkin heti alussa kirjoittaa vain harvoin suoraan klassikoista juttuja, ja jos niistä kirjoittaisin, kirjoittaisin mahdollisimman vähän juonta avaten  tai perinteisiä kirjallisuudentutkimuksen työkaluja hyödyntäen. Siihen en kuitenkaan ollut osannut varautua, että oma oppilaani tarjoaisi minulle minun blogistani kopioitua tekstiä omanaan...

Tempauksen ideana oli herätellä keskustelua. Halusimme kirjoittaa niin pöyristyttävää kukkua, että kukaan ei voisi sitä uskoa todeksi. Valitettavasti oppijat ovat vielä paljon naiivimpia kuin voimme villeissä unissammekaan uskoa. Sen sain itse kuulla eräältä opettajalta, joka paljasti kommentissaan, että pajunköyteni oli livahtanut oppilaan kirjaesitelmään sellaisenaan! Myös Sallan lukupäiväkirjan Sallalle tuli vastaavia viestejä opettajilta. Muutakin samankaltaista palautetta saimme eri kanavien kautta, valitettavasti. Lähdekritiikin opettamiselle siis on ihan oikeasti tilausta, eikä pahitteeksi ole vilkaista tekijänoikeuspykäliäkään aina välillä.


Jotkut tahot myös loukkaantuivat tempauksesta. On väärin johtaa harhaan viattomia oppijoita, jotka etsivät hyvässä uskossa tietoa netistä. Jotkut loukkaantuivat myös oletuksesta, että oppijat tahallisesti etsisivät tekstejä kopioidakseen niitä. Valekirja-arvosteluja pidettiin jopa kiusaamisena ja tahallisena harhaan johtamisena tavoitteena oppijoiden julkinen nolaaminen. Tällainen ei suinkaan ollut tarkoitus, tietenkään.

Tekijänoikeuskysymyksistä halusimme myös virittää keskustelua, ja sitä syntyikin runsaasti, kuten muissakin yhteyksissä. Mielenkiintoisia näkemyksiä aiheesta löytyy vaikkapa Kirjasfääri-blogin jutun kommenteista. On hyvä varmasti jokaisen tutkielmia ja muita kirjoitustehtäviä teettävän oppiaineen opettajan käydä oppilaittensa kanssa läpi, mitä tarkoitetaan plagioinnilla tai mitä tekijänoikeudet tarkoittavat. Laki määrittelee, mitä saa vapaasti käyttää, mitä ei. 


Millaisia kuvia kirjoista saa julkaista? Kuva: Tuija Takala


Tekijänoikeuslaki suojaa ”henkisen luomistyön tuloksia” eli teoksia: tekstejä, kuvia, musiikkia, elokuvia, ohjelmia (ja kaikkien näiden osia). Lain rikkomisesta rangaistaan rikoslain nojalla. Lievissä tapauksia tekijänoikeusrikkomuksista määrätään sakkorangaistus. Myös aiheutetut vahingot määrätään korvattavaksi. Tekijänoikeudet ovat voimassa myös Internetissä. Netissä julkaistu materiaali EI ole vapaasti kopioitavissa ja edelleen julkaistavissa ilman alkuperäisen tekijän lupaa. Laki suojaa netissä julkaistuja tekstejä, valokuvia ja videoita ja niiden luvaton levittäminen tai muu käyttö on rangaistavaa.

Koulu- ja opiskelutehtävissä, esseissä, tutkielmissa, esitelmissä jne. voi ja usein pitääkin käyttää erilaisia lähteitä, kuten Internetiä. Tällöin on huolehdittava siitä, että noudattaa ns. sitaattioikeuden sääntöjä. Opettajan tehtävä on edelleenkin opastaa ja neuvoa oikeat lainaamismenetelmät ja lähteitten merkitseminen. Koulu- ja opiskelutehtävissä plagiointi on rangaistavaa ja verrattavissa kokeissa lunttaamiseen. 

Teoksesta on lupa ottaa lainauksia omaan teokseensa ”hyvän tavan mukaisesti”. Toisen teosta saa lainata, jos siihen vetoaa omassa teoksessaan, eli käyttää sitä esimerkkinä tai perusteluna omille näkemyksilleen. Koko teosta ei saa lainata, eikä oma teos ei saa koostua pelkästään lainauksista. Esimerkiksi yksittäinen runo katsotaan kokonaiseksi teokseksi.

Millaiset säännöt koulussanne on plagioinnin varalle? 
Miten asiasta puhutaan? 
Kuka puhuu ja milloin? 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti